Terminologisessa sanastotyössä on kysymys erikoisalojen yleensä tarkasti rajautuvista käsitteistä ja niiden nimityksinä käytettävistä termeistä. Sanastotyön tarkempana tavoitteena voi olla joko käytettävän termistön ja käsitteistön kuvaaminen (ns. deskriptiivinen sanastotyö) tai termistön ja käsitteistön käytön selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen (ns. normatiivinen sanastotyö).
Suurin osa viestinnästä perustuu kaikille tuttuun yleiskieleen, mutta erikoistiedon alueilla tarvitaan lisäksi erikoiskieliä. Erikoiskielten tarkoituksena on muun muassa taata se, että erikoisalalla toimivat ihmiset ymmärtävät toisiaan alaan liittyvissä viestintätilanteissa. Erikoiskielille onkin tyypillistä tiettyjen sovittujen ilmausten eli termien käyttö. Termien ja niiden sisältöjen kuvauksen yhtenäistämiseen voidaan soveltaa terminologista sanastotyötä.
Sanastotyön sovellusalueita
Terminologista sanastotyötä voidaan soveltaa moniin käyttötarkoituksiin, kuten viestinnän selkeyttämiseen, tiedonhallinnan kehittämiseen ja digitaalisten palvelujen suunnitteluun. Terminologisesta sanastotyöstä on hyötyä paitsi termien selkeyttämisessä myös yhteisymmärryksen luomisessa käsitteistä ja niiden välisistä suhteista. Siksi terminologisesta sanastotyöstä voidaan puhua laajemmin käsitetyönä. Terminologisen sanastotyön työmenetelmiä voidaan nimittäin soveltaa paitsi perinteisen termisuosituksia ja määritelmiä sisältävän sanastojulkaisun tekemiseen myös esimerkiksi käsitemallien ja luokitusten tekemiseen.
Tietojärjestelmien rooli monen alan toiminnassa ja asiantuntijoiden työssä kasvaa. Digitalisaation myötä esimerkiksi kansalaisia ohjataan sähköiseen asiointiin ja asiantuntijat tekevät työtään tietojärjestelmien ja niihin tallennettavien tietojen avulla. Käsitetyötä tarvitaan tietojärjestelmien kehittämisen tueksi tietojärjestelmän kehitysvaiheesta lähtien. Tietojärjestelmän sisältämät tiedot liittyvät yhteen tai useampaan erikoisalaan ja niitä kuvataan kunkin erikoisalan käsitteistöllä, kuten sosiaalihuollon tietojärjestelmää kuvataan sosiaalialaan kuuluvien erikoisalojen käsitteillä ja julkisen hallinnon yhteisillä käsitteillä. Lisäksi tietojärjestelmän rakenteen ja toimivuuden vuoksi täytyy usein luoda uusia käsitteitä. Tietojärjestelmäkehityksen alkaessa kaikkien käsitteiden sisältö ei siis ole välttämättä vielä muotoutunut, eikä kaikilla toiminnan suunnittelijoilla tai muilla suunnittelun kohteena olevaan toimintaan osallistuvilla asiantuntijoilla ole yhteistä ymmärrystä tarvittavista käsitteistä. Kehitysvaiheessa käsitetyön tavoitteena on valita suunnittelussa tarvittavat käsitteet ja sopia, millä termeillä niihin viitataan. Myöhemmin tavoitteena on ylläpitää olemassa olevaa käsitteistöä ja kehittää sitä edelleen yhdessä muun tietojärjestelmän ja siihen mahdollisesti liittyvien digitaalisten palvelujen kehityksen kanssa.
Sanastotyön tulosten hyödyntäminen
Sanastotyön eri sovellusalueilla tehtävän työn tuloksia voidaan hyödyntää eri tarkoituksiin. Esimerkiksi käsiteanalyysimenetelmän avulla tietojärjestelmien suunnitteluprosessia voidaan tehostaa, kun käsitteiden sisällöt ja käsitteisiin viittaavat termit selvitetään ja sovitaan yhdessä. Samalla voidaan varmistaa, että suunnittelun tulokset ovat mahdollisimman helposti hyödynnettävissä niin tietojärjestelmäsuunnittelun tukena kuin viestinnässäkin. Vaikka käsitteiden tiedot esitettäisiin eri käyttötarkoituksissa eri tavoin, on tärkeää, että esittäminen perustuu yhtenäiseen logiikkaan, josta on sovittu kohdealan asiantuntijoiden kanssa.
Terminologinen sanastotyö on mitä tyypillisintä projektitoimintaa: sillä on selvät tavoitteet, tietty aikataulu ja ennalta sovitut resurssit. Pääsääntöisesti hankkeet, joiden tarkoituksena on tuottaa termisuosituksia ja määritellä käsitteitä, on syytä organisoida projekteiksi. Ei ole lainkaan samantekevää, miten tällainen projekti viedään läpi ja millaisia työmenetelmiä siinä käytetään. Jotta työ sujuu tehokkaasti ja lopputulos on laadukas ja monella tapaa hyödynnettävissä, on syytä hyödyntää terminologisia menetelmiä ja niiden asiantuntemusta.