Sanastokeskus aloitti vuosina 2020–2021 opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteisestä toimeksiannosta sanastoprojektin, jonka tavoitteena oli määritellä ja harmonisoida hallinnonalojen yhteisiä jatkuvaan oppimiseen liittyviä käsitteitä. Ensimmäisen vaiheen päätteeksi sanastoluonnokseen pyydettiin sidosryhmiltä asiantuntijapalautetta.
Keväällä 2023 sanastotyötä jatkettiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta osana Jatkuvan oppimisen digitalisaatio -ohjelmaa (2021–2025), joka saa rahoituksensa Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineestä RRF (NextGenerationEU). Työhön osallistuu edelleen sekä opetushallinnon että työhallinnon asiantuntijoita. Termit ja käsitekuvaukset tehdään sanastossa ensin suomeksi, ja termeille annetaan myöhemmin vastineet ruotsiksi ja englanniksi.
Jatkuvan oppimisen sanasto laaditaan terminologisen sanastotyön menetelmillä, joiden avulla sanaston käsitteiden määritelmistä ja termisuosituksista tulee mahdollisimman johdonmukaisia suhteessa sanaston käsitejärjestelmään. Tämä auttaa sanaston käyttäjiä ymmärtämään sanaston käsitteiden välisiä eroja ja yhteyksiä.
Jatkuvan oppimisen sanastotyön osallistujat ja Sanastokeskuksen terminologit ovat valinneet yhdessä määriteltävät käsitteet, ja Sanastokeskuksen tehtävänä on laatia systemaattiset määritelmät ja huomautukset käsitteille sekä piirtää käsitejärjestelmäkaaviot. Sanaston käsitevalikoimaa tarkistetaan tarvittaessa projektin aikana. Terminologin laatima aineisto käydään läpi työpajoissa asiantuntijoiden kanssa, minkä jälkeen terminologi viimeistelee aineiston. Sanastotyö on tarkoitus saada valmiiksi kevääseen 2025 mennessä.
Marraskuussa 2023 valmistunut suomenkielinen sanastoluonnos on saatavilla jatkuvan oppimisen sanastotyön sivuilla.
